Olen viime viikkoina ollut kovin kiitollinen kahdesta asiasta: reilu vuosi sitten tekemästäni päätöksestä olla myymättä mökkiäni ja siitä, että mökki ja tekemäni työ on ollut varsin helppo yhdistää. Hiljaisina päivinä olen rehkinyt puutarhassa ja kaikkien kiireisimpinä tietysti pysytellyt visusti kotona työpöydän ääressä. Mutta väliin mahtuu myös näitä päiviä, kun voi kantaa kannettavan mökille. Asettautua ikkunan ääreen tai omenapuun alle, tehdä töitä, pitää kahvitauko terassilla ja aina välillä upottaa sormet multaan. Työpaikka, mistä ei millään raaskisi lähteä kotiin päivän päätteeksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti