maanantai 12. helmikuuta 2018

Taas se aika vuodesta


Olen yllättänyt itseni suhtautumalla tänä vuonna varsin rauhallisesti merkkeihin, jotka kinosten keskelläkin kertovat tulevasta: piteneviin päiviin, ensimmäisiin lintujen liverryksiin ja sosiaalisessa mediassa hiljaksiin lisääntyviin kesäkuviin. Viime vuonnahan sekosin täysin jo tammikuun alussa, ja tässä vaiheessa taimihyllykin taisi jo olla ripustettuna olohuoneen ikkunalle.

Toistaiseksi en ole kuitenkaan hankkinut vielä ollenkaan siemeniä niiden kylvöaikeista puhumattakaan, vaikka siemenluetteloita on tullut lueskeltua, ja suunnitelmat omaan puutarhaan on toki jo aloitettu ainakin ajatustasolla (kuvausrekvisiittana käyttämäni piirretyt suunnitelmat ovat nekin viime keväältä).

Jemmassa odottelee muutamia itse keräämiäni siemeniä, joiden itävyyttä on tarkoitus kokeilla. Lisäksi hankintalistalla on muutamia perennojen ja yksivuotisten kukkien siemeniä, jotka vaativat esikasvatusta. Viime vuonnahan haalin siemeniä aika lailla, ja liekö aloittelijan tuuria, mutta ainakin osa idätyksistäni selvisi kukintaan asti (kuvissa kiiltomalva ja tuoksuherne) ajoittaisista kasvukivuista huolimatta. Suosikkini salkoruusutkin olivat syyskesällä varsin komeita taimia. Jännä nähdä, miten talvi on niitä kohdellut ja kukkivatko ne tänä vuonna. Olen myös tosi ihastunut laventeliin, joten siinä taitaakin olla uusi kokeiluni täksi vuodeksi.